Viime viikkoinen aurinkoloma Turkin Alanyassa tarjosi ikimuistoisia kokemuksia ja elämyksiä koko perheelle. Käynti turkkilaisessa kylpylässä eli hamamissa oli jännittävin kokemus, ainakin lapsille. Lähes kaupungin keskustassa tepastelevat kanat ja lampaat, auton avonaisella lavalla kulkevat hedelmät, vihannekset ja jopa lehmät sekä liikennekäyttäytyminen jaksoivat ihmetyttää. Skootterin kyydissä kulkee koko perhe, kypärää ei käytä juuri kukaan, eikä liikennesääntöjä näytä olevan, koska niitä ei noudateta. Ravintoloiden sitkeät sisäänheittäjät ja innokkaat kauppiaat basaarikujilla saivat välillä lähes raivostumaan, mutta kuitenkin ihmisten iloisuus ja ystävällisyys sai hyvälle tuulelle. Moskeijoiden minareeteista viisi kertaa vuorokaudessa kajahdelleet rukouskutsut toivat lomaan itämaista eksotiikkaa, samoin kuin meressä uivat musliminaiset koko vartalon peittävissä uima-asuissaan.
Lomalta odotin lepoa ja rentoutumista, mutta ennestään tuttu vilkas Alanya ei siihen ihan paras mahdollinen lomakohde ollut. Hotellihuone sijaitsi vilkkaasti liikennöidyn kadun puolella, missä autojen virta ympäri vuorokauden oli loputon. Liikennekulttuuriin kuuluvan tööttäilyn lisäksi monilla autoilijoilla oli tapana kuunnella musiikkia täysillä olipa yö tai päivä ja ikkunat avoinna tietenkin. Läheiseen sairaalaan virtasi jatkuvasti ambulansseja sireenit ulvoen, eivätkä viereisen poliisilaitoksen poliisitkaan säästelleet sireenien käytössä. Hotellin uima-allasalueella useat suuret kaiuttimet takasivat musiikin kuuluvan joka kolkkaan ja tietenkin kun perhehotellista oli kyse, niin lapset toivat oman lisänsä äänimaailmaan.
Hotellihuoneen kova sänky, paksu ja muhkurainen tyynyn mötös sekä huoneeseen kuuluva liikenteen meteli saivat jo loman puolivälissä kaipaamaan omaan hiljaiseen makuuhuoneeseen ja pehmeään sänkyyn. Katkonaisista yöunista johtuva tokkuraisuus ja kovan tyynyn kipeyttämä niska unohtuivat kuitenkin aina päivällä. Kotiin lähtöaamuna tuntui kuitenkin hyvältä, kun tiesi illalla pääsevänsä hiljaiseen makuuhuoneeseen ja omaan sänkyyn, eikä ilmoille kajahtava rukouskutsu keskeyttäisi yöuniani noin klo 4.30.
Matkailu avartaa ja taas ollaan monta kokemusta rikkaampia. Reissatessa oppii arvostamaan kotimaan asioita, kuten turvallisuutta tai hanasta tulevaa juomavettä. Vaikka matkakuume onkin jatkuva olotila, niin "borta bra men hemma bäst".
-Manni-