Viime viikolla jo kertaalleen lumen alta paljastunut pihamaa peittyi jälleen paksun lumikerroksen alle. Miten masentavaa, kun kevättä oli jo ilmassa. Onneksi tilanne on korjaantumassa ja ihan kohta ollaan lähtötilanteessa, ehkä jo tänä iltana. Lumen alta paljastuva maa on vielä karu, mutta kevätaurinko saa jo joitain elonmerkkejä sieltä esiin.
Pitkän pimeän talven jälkeen kevätaurinko on ihan parasta, mutta on siinä yksi ikävä puolikin. Se paljastaa kaiken pölyn ja lian, jota ei edes tiennyt olevankaan. Ja vaikka kuinka kulkisin siivousrätti kädessä ja pyörittelisin moppia lattialla, niin ne pölyhiukkaset ja villakoirat hiippailevat kohta takaisin. Ehkä niiden kanssa pärjää. Pian villakoirat painuvat taas piiloihinsa, kun aurinko siirtyy koko ajan korkeammalle paistamaan, eikä levitä säteitään suoraan ikkunoista sisään.
-Manni-
