Tänään käytiin Kuopion torilla perinteisillä tammimarkkinoilla. Lapsuuden markkinoista ovat jääneet rinkeleiden lisäksi mieleen markkinapallot. Ohuen kuminauhan päässä roikkuva kiiltäväpaperinen ja hieman kurpitsaa muistuttava pallo, jonka täytteenä oli jotain purua...sahajauhoa kenties. En muista oliko se oikeasti sahajauhoa, mutta sellainen muistikuva on. Nykyisin ei enää markkinapalloja ole. Eikä ole enää striptease -telttaakaan, jonka uumeniin karvahattupäiset ukot katosivat naureskellen taskulämmintä rohkaisua ottaneena. Mutta karkkeja ja paperia kovaäänisesti myyvät helppoheikit eivät ole kadonneet mihinkään, kuten eivät ylihintaisia ilmapalloja myyvät kauppiaatkaan.
Meidän markkinaostoksiin on jo vuosien ajan kuulunut ainoastaan perinteinen Viipurin rinkeli ja satunnaisesti myös satsi metrilakua, jonka valinta alkaa olla vaikeaa valtavan valikoiman vuoksi.
Tammimarkkinoilla kauppaa on tehty usein kipakassa pakkassäässä. Tänään markkinasää olikin aika erikoinen. Aamulla vastarannalle muodostui sateenkaari, vaikka ei sen paremmin sadetta kuin aurinkoakaan havaittu. Hieman myöhemmin markkinoille ajellessamme vettä ropisi auton tuulilasiin, vaikka auton lämpömittari näytti kolmea pakkasastetta. Perille päästyämme aurinko lämmitti jo markkinakansaa, eikä tänä vuonna ostoksia tarvinnut tehdä kohmeisin sormin.
Rinkeliä ja lakua on siis tänään syöty sen verran, että tällä pärjää seuraaviin markkinoihin.
-Manni-