Kevät keikkuen tulevi

 

Tässä ehti jo tottua ajatukseen, että kevät tulee kohinalla, aurinko paistaa ja lumet sulaa. Mutta kuinkas kävikään! Ainahan se kevään tulo etenee harppauksittain, mutta valitettavasti välillä otetaan taka-askelia ja niin kävi nytkin. Miten sen aina unohtaa siinä vaiheessa, kun aurinko paistaa, lämpötilaa keikkuu reilusti plussan puolella ja paksut toppavaatteet saavat lähtöpassit vaatehuoneen perimmäiseen nurkkaan.

 

Lunta ja pakkasta saatiin ihan reippaasti, sopivasti kesäaikaan siirryttyä. Kevätaurinko suorastaan häikäisee puhtaan valkoisen lumen terästäessä sen häikäisevyyttä.  

Pikku puro ei ollut kuitenkaan pakkasta säikähtänyt, vaan solisi lumen ympäröimänä...narsissit puolestaan eivät pakkasesta tykänneet. Olisikohan ollut viime viikonlopun sanomalehti, josta luin, että nyt on hyvä aika laittaa narsissit ja orvokit ulos, no eipä ollut.

Joutsen pari laskeutui jäälle tepastelemaan. Lähemmäksi en rohjennut mennä kuvailemaan. Joutsenia lähestyttyäni alkoi sellainen mekkala ja kaakatus, että pidin parempana pysytellä hieman kauempana.

Ensi viikonlopun sääennusteen mukaan lämmintä on luvassa, joten kevät harppoo taas eteenpäin...

-Manni-

Vuoden ahdistavin päivä

 

Eilen oli taas se päivä, jota lapsena odotti innoissaan, mutta tässä iässä sen mielellään ohittaisi. Ennen eilistä päivää tyttäret salailivat ja piilottelivat yllätyksiään ja kävivät iskän kanssa "asioilla", samaan aikaan minun ajatellessa, voi ei, taas se päivä tulee! Se päivä muistuttaa ajan kulumisesta, eteen päin menemisestä ja elämän rajallisuudesta. Se ei oikeastaan ole enää syntymäpäivä, vaan vanhenemisen vuosipäivä.

Onnitteluviestejä alkoi kilahdella puhelimeen heti aamusta ja mietin, miksi vanhenemisesta onnitellaan. Siksikö, kun on saanut elää niin kauan, saavuttanut lisää ikävuosia, saanut pidettyä itsensä hengissä... vai voisiko ajatella positiivisemmin...saavuttanut elämässään asioita, kartuttanut lisää kokemuksia ja elämänviisautta.

Edelleen voin kuitenkin sanoa olevani 40+ ja oikeastaan aina olen kokenut olevani sopivan ikäinen. Ainoastaan silloin tunnen itseni vanhaksi, kun työpaikalle ilmestyy opiskelijoita työharjoitteluun tai uusia työntekijöitä, jotka voisivat olla omia lapsiani. Myös silloin, kun puhutaan asioista, jotka ovat tapahtuneet "silloin 25 vuotta sitten". Jonkin aikaa sitten nuorempi työkaveri tokaisi kahvitauolla "kyllä meidän telkkarissa on aina värit olleet...juu-u, meidän telkkarissa ei.

Mutta se päivä on taas ohi ja vuoden saa olla ajattelematta vanhenemista. Jäljelle jäi kuitenkin hyvä mieli ja onnellisuus siitä, että elämä on soljunut eteen päin ilman suurempia vastoinkäymisiä. Jäljelle jäi myös kauniita onnittelukukkasia, kuten tuo appivanhempien tuoma hortensia, joka päätyi kesäkassiini, kun ei sillä vielä muuta käyttöä ole.

-Manni-

Aurinkoinen aamu

 

Olipa mukava herätä tänä aamuna, kun aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Vapaapäivän aamu on mukava aloittaa herkullisella aamiaisella, eikä aina viitsi tuijotella sen terveellisyyden tai ravitsemuksellisuuden perään. Tänään tuunasin Danerollesin tölkkicroissanteista vähän makeampia rullaamalla croissanttien sisään Fazerina -bites suklaapaloja. Oli vielä tarkoitus hunnuttaa croissantit tomusokerilla, mutta leivonnaiset katosivat pelliltä parempiin suihin ennen, kun ehdin niitä viimeistelemään:)

 

Mammuttimarkkinoilta ostetut mahtavan kokoiset mansikat tuovat jo kesän makua kevääseen.

 

Loistavaa ulkoilusäätä on koko päivälle luvassa, joten siitä on ilo otettava irti. Jospa tämän päivän auringon voimalla jaksaa sitten niitä tulevia synkempiä päiviä, niitäkin on varmasti luvassa.

Aurinkoisin terveisin
-Manni-

Annetaan hyvän kiertää

Me suomalaiset ollaan kovia valittamaan milloin mistäkin. Talven kestovalitusaihe on ollut hiihtoladuilla tai latujen reunamilla käveleminen. Laturaivo on vallannut sanomalehtien yleisöpalstat pitkin talvea. Seuraavaksi alkaakin varmaan koirankakka keskustelut, kun lumet alkavat sulaa ja koirien jätökset paljastua kevätauringon sulattamien lumikasojen alta.

Liikennekäyttäytyminen herättää myös paljon keskustelua yleisöpalstoilla ja säästä jaksaa valittaa kaikki ja ihan kaikkialla. Sille vaan emme mahda mitään. Kun noita tyypillisiä valituksen aiheita katsoo, niin jo on pientä maailman murheiden rinnalla! Valittamisen sijaan energiansa voisi käyttää paremminkin ja oppia huomaamaan ympärillään olevia pieniä hyviä asioita.

Valittaminen ja negatiivisuus on tutkitusti haitallista terveydelle, eikä se tee hyvää ihmissuhteillekaan. Kuka jaksaa olla alati valittavan ihmisen kuluttavassa seurassa? Onneksi valittamisen kierteen voi katkaista, mutta se vaatii tilanteen tunnistamisen ja tunnustamisen. Negatiivisuuden kierre on itseään toteuttava, mutta onneksi on positiivisuudenkin kierre. Jokaisen arkisesta elämästä löytyy ihan varmasti hyviä asioita, kun vaan antaa itselleen luvan pysähtyä niiden äärelle. Hyvien asioiden huomioiminen on tärkeää ja hyvien asioiden sisällyttäminen jokaiseen päivään auttaa säilyttämään positiivisen otteen elämään.

Positiivisten asioiden ei tarvitse kovin suuria olla, kun niistä tulee hyvälle tuulelle. Kimppu kauniita kukkia ystävältä, kupillinen kahvia omassa rauhassa hektisen työpäivän jälkeen tai lasten kehuminen vaikkapa huoneen siisteydestä luovat positiivisuutta ympärille. Tänään tuntui mukavalle töistä kotiin lähtiessä yhden työkaverin sanat: Kiitos kaikille tästä päivästä.

Annetaan hyvän kiertää.
-Manni-

Helppoa leipomista

Eilen tuli kokeiltua keittiössä taas jotain uutta. Tästä helpommaksi ja nopeammaksi ei leipominen voi enää mennä. Itse tykkään simppelistä kokkailusta ja leivonnasta, jossa raaka-aineiden lista ei ole loputon ja nämä leivonnaiset ovatkin yksinkertaisesta leipomisesta pitävän unelmaleivonnaisia. Kakkuset täyttävät myös vaativampaakin ruokavaliota noudattavan toiveet, sillä kakut ovat gluteenittomia ja laktoosittomia, eikä niissä ole lisättyä sokeria.

Kakkujen reseptin löysin Terveen hyvää -blogista, jossa on paljon muitakin kokeilemisen arvoisia reseptejä. Alla olevasta ohjeesta valmistuu kaksi kakkua, yksi sinulle ja yksi hänelle:)

1 kypsä banaani
1 kananmuna
0,5 dl mantelijauhetta
1,5 rkl kaakaojauhetta (tummaa tai raakakaakaojauhetta)
2 tl kahvia tai muuta nestettä
2 palaa tummaa suklaata rouhittuna

rypsiöljyä vuokien / mukien voiteluun

Sekoita kaikki ainekset sekaisin kulhossa esim. sauvasekoittimella. Anna sekoittimen käydä noin minuutin ajan. Voitele kaksi pientä annosvuokaa tai mukia kevyesti öljyllä ja jaa taikina vuokiin.

Kypsennä kakut yksi kerrallaan mikrossa 2-3 min. tehosta riippuen.
(mikrossani oli tehoja 750w ja kakkujen kypsentämiseen riitti 2 min. 10 s./kakku)

Anna kakkujen jäähtyä hetki ja koristele vaikkapa pähkinöillä ja sulatetulla suklaalla ja valmista tuli!

Ja näitähän voi syödä makeannälkään vaikka joka päivä!
-Manni-

Hyvää naistenpäivää!

 

Oikein hyvää naisten päivää kaikille ihanaisille naisille!

 

Aamulla telkkarin aamulähetystä katsoessani en voinut uskoa korviani, kun keskustelun aiheena oli näin naistenpäivänä naisiin kohdistuva väkivalta. Noin joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa. En tiedä kuulinko oikein, mutta älkää hyvät naiset salliko tällaista. En kyllä hyväksy naistenkaan tekemiä väkivallan tekoja.

Joka tapauksessa Suomi on Euroopan maista kärkipäässä naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen. Moni asia meillä naisilla on hyvin, varsinkin, kun verrataan elämäämme Lähi-idän kanssasisariin, mutta vielä riittää työtä tehtäväksi.

Aamulla tyttäret kyselivät, koskeeko naisten päivä myös heitä. Kyllähän tämä tuleville naisille ja nykyisille pikku-naisillekin kuuluu!

-Manni-

Niistämis -päivä

Aurinko on hellinyt meitä hiihtoloman viettäjiä tänäänkin, mutta kiusallinen nuha toi varjon loman ylle. Ei se ulkoilua estänyt, mutta välillä oli mukava pötkähtää sohvalle viltin alle ja katsella auringon paistetta ikkunasta...likaisesta ikkunasta. Siitä kiusallinen alhaalta paistava kevätaurinko on, että se paljastaa pölyt ja kaiken muunkin epäpuhtauden huushollista, mistä on ollut autuaan tietämätön pimeän talven aikana.

Viime kesänä afrikkalaiselta torikauppiaalta ostamani pieni kesäkassi jo odottelee ostoksille tai rannalle lähtöä. Vielä se saa odotella...

Hillityn harmaan vihreät eukalyptuksen oksat ovat näyttäviä niin kukkakimpuissa tai yksinäänkin. Näistä eukalyptuksista ei minun nuhaan tule helpotusta. Jospa tämä kuitenkin menisi nopeasti ohi, eikä koko lomaa tarvitsisi nenä punaisena viettää.

-Manni-

Hiihtoloma

Hiihtolomaviikot etenevät etelästä pohjoiseen ja nyt on meidän vuoro. Loma on alkanut mahtavassa säässä ja tänään tulikin ulkoitua posket punaisiksi. Hiihtoreissulle pakattiin mukaan kuumaa kaakaota ja mikäpäs sen mukavampaa, kuin pysähtyä välillä istuskelemaan aurinkoon ja juomaan kuppi höyryävää kaakaota. Aurinko muuten lämmittää jo mukavasti.

Suurempia suunnitelmia ei lomaviikolle ole. Kaikkein parasta on, ettei aamulla tarvitse lähteä mihinkään ja elää vain sen mukaan, mitä päivä tuo tullessaan.

Aurinkoisia lomapäiviä toivoen
-Manni-

Vanhat Arabiat

Kyllä...Huutokauppakeisaria on tullut katsottua ja tällä viikolla alkoi taas uuden tuotantokauden jaksot. Ohjelman myötä pieni kiinnostus on herännyt kurkistamaan myös oman kaapin sisällä oleviin perintö arabioihin ja pohtimaan, onko niillä muutakin kuin tunnearvoa. Muutaman kerran on tullut myös käytyä kirpparikierroksella arvokkaan löydön toivossa ja jotain, jos nyt ei niin arvokasta, on löytynytkin.

Yllä olevan lautasen ostin alkuvuodesta kirpparilta muutamalla eurolla. Jostain syystä vanhat, hennon sinivalkoiset Arabian astiat miellyttävät silmää. Vanhojen astioiden ostaminen olisi liian helppoa niitä myyvistä antiikkikaupoista. Mukavampi on nähdä vaivaa ja lähteä kirpparikierrokselle etsimään ja tekemään löytöjä.

Kirppareilla kiertely on muutenkin mukavaa ajanvietettä ja aina tulee vastaan vanhoja astioita ja esineitä, joita on lapsuudessaan nähnyt kotona, isovanhempien, sukulaisten tai kavereiden luona. Tuntuu, ettei ennen muita asioita ollutkaan, kun arabioita. Käynti kirpparilla onkin usein matka myös menneisyyteen ja muistot lapsuusvuosilta alkavat elämään vanhoja tavaroita nähdessään.

Toivottavasti tämä harrastus pysyy kohtuudessa tai muuten joudun hankkimaan oman astiakaapin arabioilleni...vaikka ei kai se hullumpi ajatus ole:)

-Manni-