On kesä ja on loma, mutta huumorintaju alkaa olla jo koetuksella sään vuoksi. Tässä kävi juuri niin, kuin ennustinkin eli ilo heinäkuulle osuvasta lomasta vaihtui sään vuoksi karvaaseen pettymykseen. Jotenkin ne odotukset ovat aina vaan, ehkä hieman epärealistisenkin, korkealla lomasään suhteen ja aina se sää on yhtä pettymystä. Aamulla lenkillä käydessäni mietin, että jos 15 asteen lämpötilasta ja hiuksia tuivertavasta tuulesta jotain positiivista pitää etsiä, niin on ainakin raikas lenkkeilysää, eikä itikat kiusaa!
Omaksi iloksi ja ajankuluksi pitää jotain puuhasteltavaakin keksiä. Vuosien ajan kylppärissä vaikuttanut puupenkki pääsi vaihteeksi olohuoneen puolelle. Iltojen hämärtyessä penkki saa lyhdyn tai pari kannettavakseen ja korikassiin ryhdyn pian valikoimaan villasukkapareja, mistä ne on helppo napata varpaiden lämmikkeeksi viileisiin iltoihin.

Pohdiskelin aamulla lenkillä käydessäni, että ehkä tähän kylmään kesään ja mahdollisiin tuleviin sellaisiin täytyy ryhtyä asennoitumaan toisella tavalla, sillä pettymys ja ketutus syö turhaan energiaa. Sää kun ei sillä paremmaksi muutu, eikä siihen voi vaikuttaa oikein muutenkaan. Taidan tehdä vaatekaappiini minimaalisen tilan hellemekoille mahdollisten hellepäivien varalle sekä etelän matkoja ajatellen. Isomman tilan varaan lämpöisille ja tyylikkäille collegehuppareille, -takeille ja housuille sekä muille vapaa-ajan vaatteille. Kevyttoppatakkeja en siirrä keväällä vaatehuoneen perimmäiseen nurkkaan, vaan pidän niitä kesäisin ulottuvillani ja hankin niitä vielä lisää...eri värisiä. Toppatakki päälle ja sitten vaan "turuille, toreille" ja terassille, eikä muuten palele!
Ehkä tässä vielä ehtii alennusmyyntiin suunnitelman toteuttamista varten. Tähän mennessä ainoat alennusmyyntihankintani ovat nuo vihreänsävyiset Pentikin tyynynpäälliset. Valkoisen olen hankkinut jo joskus aikaisemmin. Sisustustyynyt ovat siitä mukavia, että niillä saa uutta ilmettä kotiin pienellä vaivalla ja rahalla. Meillä tyynyjen määrä ei ole lisääntynyt enää pitkään aikaan, mutta päällisiä alkaa löytyä jo jokaiseen vuodenaikaan väriltään sopivia.
Onneksi lapset osaavat nauttia kesästä ja välillä myös vaihtelevasta säästä, vaikka kylmä sää harmittaa ajoittain heitäkin. Äsken keräilin vanhemman tyttäreni kanssa terassilta tavaroita sateensuojaan uhkaavasti lähestyvän ukkoskuuron alta, kun nuorempi tytär juoksi hengästyneenä uimarannalta kotiin. Oli leikkinyt matkalla maailmanlopun lähestyvän, jota kuvasti synkkä pilvi ja kauempana jyrisevä ukkonen, ja halusi nähdä meidät vielä ennen h-hetkeä.
Olisipa vielä noin hyvä mielikuvitus tallella:)
-Manni-