Joulu lähestyy uhkaavasti, mutta en ole oikein vieläkään päässyt joulunodotus tunnelmaan. En tunnista itsessäni kaamosmasennusta, mutta kyllä tämä lähellä varmasti on. Joulukortit jäi tänä vuonna tekemättä, joten turvauduin valmiisiin, olohuoneen matto pitäisi vielä pesulaan, mutta näinköhän tuo edes ehtisi jouluksi ja iltaisin tekee mieli vaan olla öllötellä tekemättä yhtään mitään. Erikoisinta on se, etten ole edes maistellut joulun uutuus suklaita! Huolestuttavaa. Joulun sijaan odotan jo sitä, että joulu olisi ohi ja päivän valoisa aika alkaa lisääntyä minuutti minuutilta. Ehkä sen olohuoneen matonkin voisi viedä vasta sitten pesulaan, kun valon määrä lisääntyy. Kuka niitä tahroja pimeässä huomaa.
Viime vuonna blogi päivittyi ahkerasti joulukuussa, mutta nyt tämänkin suhteen on ollut hiljaisempaa. Kun päivän valoisan ajan on töissä, ei tee mieli ottaa edes kameraa käteen iltahämärissä. Kyllä ihminen tarvitsee valoa pysyäkseen hengissä!
Ehkä se joulu tulee vähemmälläkin hössöttämisellä ja odottamisella. Kukkia, kynttilöitä ja paljon suklaata sekä leppoisaa joutenoloa perheen kanssa. Ei kai sitä muuta tarvitakaan. Jospa se joulumieli sieltä vielä tulee.
-Manni-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti