String pocket

En ole kovinkaan monta sisustusaiheista blogia tai sisustuslehteä lukenut, minkä sivuilta ei löytyisi kuvia, joissa näkyy kauniilla esineillä tai astioilla täytetty String pocket hylly.  Kun jossain vaiheessa noteerasin tuon ajattoman design klassikon hienouden, ryhdyin harkitsemaan sen hankkimista kotiini.
Jostain syystä sen hankkiminen mietitytti pitkään, vaikka ei sen suuremmasta hankinnasta ollutkaan kyse. Mietin haluanko seinälleni hyllyn, joka löytyy "kaikkien" kotoa. No, onhan minulla ne Ikean valkoiset sohvatkin... ja Iittalan Mariskoolit...ja Marimekon Siirtolapuutarha astiat ja ....

Maanantai aamun sanomalehti sisälsi kuitenkin houkuttelevan mainoksen ja päätin, että nyt tai ei koskaan. Auton nokka kohti Vepsäläisen myymälä ja String hylly kyytiin sen enempää miettimättä. Nyt ei tartte enää jahkailla tämänkään kanssa:)

 

 

Keittiön seinällä on juuri Stringin mentävä kolo. Paikan hyllylle olin katsonut valmiiksi jo kauan sitten. Hylly oli helppo kasata ja kiinnittää seinään ja sitten ei muuta kuin täyttämään hyllyä sillä saman näköisellä tavaralla kuin "ne kaikki muutkin".

 

 

Nätti on! Vaikka ei hassumpi olisi ollut se mustakaan hylly, jonka myyjä olisi antanut samalla tarjoushinnalla kuin tuon valkoisen... Ehkä sille on paikka etsittävä seuraavaksi.

-Manni-

Tästä se kesä alkaa!

Vietimme juhannusta mökillä ja kerrankin loistavassa säässä. Tuli syötyä hyvin, saunottua, uitua ja oltua vaan jouten. Se ei olekaan ihan helppoa ihmiselle, joka on tottunut touhuamaan koko ajan jotakin.

Vaikka juhannus onkin keskikesän juhla, niin minusta kesä vastaa alkaa juhannuksesta ja nyt alkoi lomakin. Tosin vain pieni pätkä ja loppukesästä sitten lisää. Tykkään pitää lomani kahdessa osassa, onpahan ensimmäisen loman pätkän jälkeen vielä toinen mitä odottaa.

 

Kuten kuvista näkyy, juhannus ja loman aloitus sujui rentouttavissa maisemissa. Peilikuva taas kertoo, että juhannusta on vietetty herkutellen ja laiskotellen. Olen tehnyt ehkä epätyypillisen lomasuunnitelman ja päättänyt liikkua enemmän ja korjata oloa pienellä ruokaremontilla. Monihan tekee sen vasta loman jälkeen, kun lomakilot pursuavat housun kauluksesta työhön palatessa.

Katsotaan, miten olon korjuu onnistuu, olen nimittäin tosi hyvä aloittamaan kaiken maailman puhdistuskuureja, jotka päättyvät yhtä nopeasti kuin ovat alkaneetkin.

-Manni-

Kadonneen sisustusinspiraation metsästys

Meidän huushollissa huonekaluilla ja sisustusesineillä on ollut tapana vaihtaa aika tiuhaan paikkaa. Koen sisustamisen ja esineiden sommittelun rentouttavana ja terapeuttisenakin puuhana, lieneekö sitten aina välillä tarve saada sillä tavoin "yläkertaa" järjestykseen työpäivän tai -viikon päätteeksi.

Hieman huolissani olen ollut viime aikaisen sisustusinspiraationi katoamisesta. Tavarat ovat pysyneet paikallaan, eikä mitään uutta ole tullut hankittua kotiin pitkään aikaan. Tänään yritin jälleen inspiraatiotani herätellä lehtien parissa, kun se ei oikein viikonloppunakaan päätään esiin nostanut, vaikka kuinka yritin. 

Pintapuoliseksi selailuksi lähinnä meni, eivätkä lehdet oikein saaneet uinuvaa inspiraatiotani kaivettua esiin. Jotain väkinäistä näpertelyä sain kuitenkin tehtyä, kun vaihdoin sohvatyynyihin päällisiä. Siihen se sisustaminen on viime kuukausien aikana melkeinpä jäänytkin.

 

 

Iltaa kohden auringon kurkkiessa yhä ahkerammin pilvien takaa tuli sopiva hetki lähteä lenkille. Luonto kukkii nyt kauniina ja lenkkipolun varrelta löytämäni päivänkakkarat saavat nyt hetken aikaa sisustaa meidän olohuonetta. Ehkäpä se kadonnut sisustusinspiraatiokin sieltä joskus löytyy... sen enempää metsästämättä.

 

 

 

 

-Manni-

 

Sataa, sataa...

Tänä aamuna sääennustus näytti illan osalta aika mukavalta ja ajattelin puoliunessa töihin kävellessäni, että kunhan päivän työt on tehty, heittäydyn takapihalle aurinkotuoliin varjon alle köllöttelemään. No pieleen meni se suunnitelma, ei ollut sääherra puolellani. Taivas oli paksun pilvikerroksen peittämä jo töistä lähtiessäni ja illalla vettä satoi ravakasti.

Aurinkotuolissa köllöttely sai siis jäädä, mutta leipominen on vähintään yhtä rentouttavaa puuhaa. Tulipahan käytettyä loputkin raparperin varret, joita olin jemmaillut jääkaappiin. Raparperipiirakka kuuluu ehdottomasti kesään.

Maustetut rahkat ovat hyvä vaihtoehto kermaviilille marja- ja raparperipiirakoissa. Tällä kertaa käytin piirakan päälle vaniljarahkaa ja hyvin toimii.
Eikä tarvinnut kauan houkutella lapsia ja miestä piirakan syöntiin:)

-Manni-

Karkkipäivä

Meidän perheessä lauantai on karkkipäivä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Jotenkin onnistuin tänään kaupassa käydessäni kiertämään karkkihyllyt, vaikka makeannälkä kyllä tiedostikin, että tänään on karkkipäivä.

Olen viime aikoina aika usein pyöritellyt erilaisia pallosia makeannälkää hillitsemään ja tänään syntyi tämän näköisiä palloja. Lapsillekin pallerot maistuvat, ainakin jos ulottuvilla ei muuta makeaa ole tarjolla.

Nämä pallerot syntyivät taateleista, mantelirouheesta, kaurahiutaleista, kaakaojauheesta sekä sitruunan mehusta. Osan hunnutin kookoshiutaleilla. Oikein hyviä päiväkahvin kaverina.

Pallerot (noin 10 kpl)

6-8 pehmeää taatelia (koosta riippuen, itse käytin 6 isoa)
1/2 dl mantelirouhetta
1/2 dl kaurahiutaleita
3 tl kaakaojauhetta (tummaa, ei sokeroitua)
2-3 tl sitruunasta puristettua mehua

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen, jauha tasaiseksi massaksi. Pyörittele, tarvittaessa kostutetuin sormin, palloiksi ja hunnuta halutessasi valmiit pallot kookoshiutaleilla.


Makein terveisin
Manni

Jotain sinistä

Sateinen ja kylmä sää ei ole oikein houkutellut ulos, mutta välillä on ihan mukava puuhastella sisällä. En ole mikään innokas sinisellä sisustaja, mutta kesäisin meidänkin kodin sisustukseen eksyy sinisiä väripilkkuja valkoisen värin kaveriksi.

Sininen tuo sisustukseen raikkaan kesäisen tuulahduksen ja mieleen kirkkaan taivaan sekä meren. Myös ne kauniit valkoisiksi kalkitut talot sinisinen ovineen ja ikkunanpielineen Kreikassa. Niitä pääsen vielä ihailemaan tänä kesänä, joten sitä odotellessa...

Toivotaan, että sateet alkaisivat jo helpottaa ja aurinko pääsisi lämmittämään.
Manni

Raikas kesäjuoma

Ihan aluksi on pakko tunnustaa, etten vielä tähän ikään mennessä ollut koskaan tehnyt raparperimehua, kunnes tänään se hetki koitti. Aikaisemmin kaikki saamani raparperin varret ovat taipuneet lähinnä piirakoiksi. Eilen sain äidiltäni nipun raparperia ja päätin, että ehkä tästä voisi muutakin tehdä, kuin sitä tutuksi tullutta piirakkaa.

Netistä löytyy valtava määrä erilaisia raparperimehun ohjeita. Näin ekalla kerralla päätin mennä helpoimman kautta ja tein mehuni ohjeella, mikä pohjautuu 365 days with Ida blogissa olevaan ohjeeseen. Muokkailin ohjeessa olleita määriä itselleni sopivaan annokseen. Ei voisi enää mehun valmistaminen helpompaa olla ja hyvää tuli!

 

 

Väri on hailakka, mutta se ei makua pahenna. Kylmänä toimii oikein hyvin lämpimän kesäpäivän raikastajana. Jääkuutioita sekaan ja nauttimaan!

 

 

 

Raikas raparperimehu

 

puoli litraa raparperin paloja

puolikkaan sitruunan mehu ja raastettu kuori

pari desilitraa sokeria

pari litraa kiehuvaa vettä

 

Paloittele kulhoon raparperi. Kaada sekaan sokeri sekä puolikkaan sitruunan raastettu kuori ja mehu. Kiehauta vesi ja lisää joukkoon, anna jäähtyä. Siivilöi mehu ja pullota. Siirrä mehupullot jääkaappiin viilenemään. Nauti kylmänä!


Terveisin Manni

Jo joutui armas aika...

Suvivirret on laulettu ja koululaiset ovat päässeet kesälaitumille. Kesä on siis virallisesti alkanut! Lomansa ovat varmasti ansainneet aherrettuaan jälleen yhden kouluvuoden. Toivottavasti sää jälleen lämpenee, jotta lomalaiset pääsevät nauttimaan kesästä. Ja onnittelut kaikille valmistuneille!

Kesäkassi

Tiedättekö sen tunteen, kun on pakko saada joku juttu? Minulle se iskee yleensä siinä vaiheessa, kun se "juttu" on jo menneen talven lumia eli edellisen vuoden hitti tai muuten vaan suosionsa huipun ohittanut asia. Olen kaikille villityksille niin hidas lämpenemään, että sitten saan todella tehdä töitä löytääkseni haluamani, kun kaikki on jo myyty loppuun tai niitä ei enää kauppojen valikoimissa olekaan. Harvoin kuitenkin lämpenen niin myöhään, että joku olisi jo luopumassa omastaan.


No se "pakko saada" tunne on kutkutellut tässä kevään aikana ja tunteen kohteena on ollut kesäkassi, nimenomaan olkikassi. Ja siitäkään ei ihan mikä tahansa kassi käy, vaan verkkokalvoille on piirtynyt kuva tietyn näköisestä kassista. Viime lauantaina Kuopion torilla käydessäni sellainen osui silmään ja vaikka se ei ihan kaikkien toiveitteni täyttymys ollutkaan, niin se oli pakko saada. Kaupat tein tummaihoisen miehen kanssa sujuvasti englannin kielellä ja niin minusta tuli onnellinen, käsintehdyn kesäkassin omistaja.

Luulin myös olkikassin olleen jo viime kesän hitti, kun sitä ei meinannut löytyä mistään, mutta olinkin väärässä. Muutamaa päivää myöhemmin Ilta-Sanomien muotibloggaaja Viola Virtamo julisti lehden verkkosivuilla olkikassin olevan myös tämän kesän hittilaukku ja sopivan rantalaukkuna toimimisen ohella myös kaupunkishoppailuun. Jes! kerrankin olen muodissa mukana!

Mutta...kuten sanoin, kassi ei ihan kaikkien toiveitteni täyttymys olekaan. Isompi saisi olla ja hihnat vähän pidemmät...mutta tällä pärjätään, kunnes oikeanlainen kassi tulee vastaan.

Terveisin Manni