Hauskaa vappua!

Hauskaa vappua!

-Manni-

Keltainen on kevään väri

Aina kevään lähestyessä alkaa tehdä mieli jotain keltaista. Vaikkapa sitten keltainen tulppaanikimppu maljakkoon. Niin kävi tänäkin vuonna ja onnekseni sain tyydytettyä keltaisen kaipuuni tuolla City marketin ale -hyllystä löytämälläni pirteän keltaisella sisustustyynyllä. Värien suhteen mieli aina muuttuu kevään edetessä, mutta näillä mennään vielä ainakin vapun yli.

Nämä kuvat nappailin pääsiäisen aikaan, kuten arvata saattaa. Keltaiset narsissit ovatkin jo muisto vain ja vappua vietetään orvokkien koristaessa terassin ja keittiön pöytää, kuten edellisessä postauksessa mainitsin. Sain kun sainkin ne pysymään hengissä yöpakkasista huolimatta!

Saa nähdä peittyykö tänään haravoimani pihamaa vielä ensi yönä lumeen. Toivottavasti ei...
-Manni-

Kevään ensimmäiset orvokit

Pääsiäisen aikaan narsisseja ja helmililjoja piti kuskailla edestakaisin, yöksi sisälle lämpimään ja päiväksi pihalle. Toivottavasti yöpakkaset alkavat pian olla takana päin ja samaa ei tarvitse tehdä eilen hankkimilleni orvokeille. Tosin nämä muutamat kukkaset saivat jäädä sisälle lämpimään keittiön pöytää koristamaan.

Harmillisen hidasta on kevään tulo tänä vuonna, mutta eipä se ennenkään ole jäänyt tulematta. Toivottavasti lämmintä riittää vastaavasti toisessa päässä kesää pidempään. Kylmyydestä huolimatta luonto alkaa heräillä ja viikonloppuna näin aurinkoisella penkalla autotien varressa ensimmäiset leskenlehdet. Omalla pihalla puolestaan maasta työntyi esiin muutamia krookuksia, joita ei itse asiassa siinä kohtaa enää pitänyt ollakaan.

 

Viikonlopun kevätauringosta voimaantuneena taas kohti uutta viikkoa!

-Manni-

Kauramaito cappuccino

Kauppareissulla mies kertoi kuulleensa työkaveriltaan, että kauramaito on hyvää kahvissa. Ei muuta, kun kauramaitoa kärriin ja kotiin kahvin keittoon. Kotona tarkemmin purkkia tutkiessani huomasin kauramaidon soveltuvan myös vaahdotettavaksi...vielä parempaa. Vastoin italialaisten kahvinjuontisääntöjä keittelin cappuccinoa illalla ja vieläpä kauramaitovaahdolla.

Kauramaidollakin sai kohtuullisen hyvän vaahdon kahvin pintaan ja maku yllätti positiivisesti! Ensimmäinen kahvihörppy maistui kaurahiutaleilta, mutta sen jälkeen mukavasti kauramaidolla pehmennyt, suomalaisen suuhun sopiva mieto kahvin maku valtasi makunystyrät.

Mies ei ole vielä kauramaitoon koskenut. Purkin kyljessä olevan tekstin mukaan maito säilyy jääkaapissa avattuna viisi päivää. Se tietää minulle päivittäistä kauramaito cappuccinon hörppimistä, jos meinaan välttyä maidon kaatamiselta lavuaariin.

-Manni-

Taivaallisen hyvä sitruunapiirakka

Pääsiäisleivonnaisissa pitää maistua raikas sitruuna. Perinteisen rahkapiirakan sijaan kaipasin jotain muuta ja internetin ihmeellisestä maailmasta löysin taivaallisen hyvän sitruunapiirakan ohjeen. Olen huomannut, että blogeista löytyy ne kaikkein parhaimmat reseptit ja niin kävi tälläkin kertaa.

 

Vaikka sitruunaiset piirakat liitetäänkin vahvasti kevääseen, niin kyllä tätä piirakkaa voi tehdä muulloinkin. Maistuisi varmasti myös kesällä tuoreiden mansikoiden kanssa. 

 

Piirakan ohjeen poimin ihanasta Sommarbacka -blogista.

 Pohja:

100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää joukkoon muna ja kuivat aineet. Painele taikina piirakkavuokaan(halkaisija noin 25 cm).

Täyte:

3 dl kermaa
1,5 dl sokeria
3 kananmunaa
n. 1 dl sitruunamehua
2 tl raastettua sitruunankuorta

Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada ne vuokaan piirakkapohjan päälle.
Kypsennä 200 asteessa noin 40 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä ja koristele halutessasi.

Vielä ehtii tämän pääsiäisen herkutteluhetkeen.
-Manni-

Pääsiäistunnelmia

  

 

Pitkäperjantain aamu valkeni sääennustuksesta poiketen aurinkoisena, hyvä niin.  Unohdin nostaa ulos laittamani narsissit ja helmililjat yöksi lämpimään ja harmikseni viime öinen pakkanen oli hieman koetellut niitä. Toivottavasti toipuvat auringon jo lämmittäessä kukkasia. 

 

Unohdin laittaa pääsiäisruohon ajoissa kasvamaan ja niinpä päätin jättää ruohon kasvattamisen kokonaan. Enää ei nuo koululaisetkaan tuo koulusta pääsiäisvapaille tullessaan siellä kasvateltuja pääsiäisruohoja. Eilen juoksin kukkien perässä monen muun lailla ja onneksi vielä jotain löytyikin. Kyllä näillä pääsiäistunnelmaa saadaan aikaan, vaikka ruohoa ei nyt olekaan.  

 

Kauppojen päivittäinen pitkä aukiolo pääsiäisen aikaan tuntuu oudolta, eikä pyhiä tunnu olevankaan. Itse saan nauttia pääsiäisen vapaapäivistä ja toivottavasti keväisestä auringosta.

 

Hyvää pääsiäisen aikaa!

-Manni-

Virvon varvon

Tänään pikku noidat ovat kierrelleet ovelta ovelle virpoen, varpoen tuoreeksi ja terveeksi tulevalle vuodelle. Meidän ovelle ei räntäsateen keskeltä ilmaantunut tänään yhtään virpojaa höyhenillä koristeltuine oksineen. Virpojille varatut palkkiot jäävät nyt odottelemaan pääsiäisen pyhiä.

Omat tyttäret kokivat olevansa jo liian vanhoja virpomishommiin. Tosin aikaisempinakin vuosina he ovat tuoreeksi ja terveeksi virponeet lähinnä vain isovanhempansa. Mummojen hankkimat virpomispalkkiot käytiin kuitenkin lunastamassa tulppaanikimppuja vastaan.

Pääsiäinen on viikon päästä, mutta varaslähtö pääsiäisherkutteluun on jo tehty kauan sitten. Mignon munia ja mämmiä vaniljakastikkeella on jo tullut maisteltua. Laskiaisena miehen kanssa aloitettu kasvis-kala ruokavalio on onnistunut paremmin kuin hyvin, eikä minkäänlaista kaipausta liha-/kanaruokiin ole ollut. Netti on pullollaan ihania kasvisruokareseptejä, joita on tullut ahkerasti kokeiltua. Jatkossakin ruokavalio pysyy varmasti kasvis-kala voittoisena, mutta lihasta ja kanasta emme kokonaan kieltäydy. Herkkujen syöntiäkin piti tämän lihattoman paaston aikana rajoittaa, mutta sen suhteen ei ole kyllä kovin hyvin mennyt.

-Manni-

Kaunista katseltavaa

Yksi kuukauden odotetuimmista päivistä on Koti ja Keittiö -lehden ilmestymispäivä. Jo aamulla töihin lähtiessä ja postilaatikon ohitse kävellessä alkaa odottaa iltapäivää ja töistä kotiin paluuta postilaatikon kautta. Mikäpä sen mukavampaa työpäivästä palautumista, kuin asettua kahvikupin kanssa sohvalle lehden ääreen ja antaa katseen vaeltaa lehden kauniissa kodeissa. Eilen oli taas se päivä, kun töistä kotiin ja lehti kainalossa sohvalle pääsyä odotti kuin lapsena joulupukkia.

Töistä kotiin kävellessä muistin postilaatikossa minua odottelevan uudistuneen lehden, mikä teki asiasta vielä jännittävämmän. Onneksi tällaiselle tutusta ja turvallisesta pitävälle ei lehteen liian suuria uudistuksia ollut tullut, mutta hieman olin pettynyt lehden hailakkuuteen. Ennen niin kirkkaissa väreissä kylpevä lehti oli muuttunut sivuiltaan mattamaiseksi ja puuterisen hailakkaaksi. Kai tuohon tottuu ajan kanssa...

 

Lehden kanssa samoissa sävyissä koreilee kauppareissulta mukaan tarttunut hortensia. Sopivan ruukun puuttuessa pieni juuttikassi saa kelvata suojaruukun virkaa toimittamaan. Yhdessä lehden kanssa ovat kaunista katseltavaa olohuoneen pöydällä. Lehteen tulee tartuttua aina uudelleen ja uudelleen ja aina sieltä löytää jotain, mitä ei edellisen kerran selatessaan edes huomannutkaan.

 

-Manni-

 

 

Yksinkertainen on kaunista

 

Viikko sitten hankin itselleni synttärilahjaksi tämän pienen Marimekon Flower maljakon. Koska olen monelle asialle hitaasti lämpenevää sorttia, niin tätäkin maljakkoa piti pitkään katsella ennen, kuin silmä alkoi nähdä siinä sitä jotain. Jossain vaiheessa huomasin tavaratalojen astiaosastoilla käydessäni silmieni aina nauliintuvan tuohon maljakkoon.

Pidän yksinkertaisista asioista ja selkeistä linjoista, olipa kyse sitten sisustamisesta, pukeutumisesta tai vaikkapa ruuanlaitosta. Tämäkin maljakko on kaikessa yksinkertaisuudessaan kaunis, eikä se välttämättä kaipaa kannettavakseen yhtä kukkaa enempää.

Vaikeaksi maljakon ostamisesta teki sen, etten ostoksille mennessäni ollut vielä osannut päättää, minkä värisen ostaisin...kirkkaan vai vaaleanpunaisen. Päädyin kuitenkin kassalle tämän kirkkaan kanssa ja päätin, että jossain vaiheessa ostan tälle kaveriksi vielä sen ihanan vaaleanpunaisen.

Tätä viikonloppua on vietetty tyttären synttäreitä juhlien. Herkuttelusta johtuen yököttää, vatsaa turvottaa ja olo on nuutunut. Tällaisena hetkenä aina ajattelee, etten ikinä enää syö näin paljon herkkuja...joopa joo...äkkiä se unohtuu. Mutta uutta viikkoa kohti lähdetään köllähtäen kohta vatsan viereen nukkumaan, salaatin kuvat silmissä.

-Manni-