Yksi kuukauden odotetuimmista päivistä on Koti ja Keittiö -lehden ilmestymispäivä. Jo aamulla töihin lähtiessä ja postilaatikon ohitse kävellessä alkaa odottaa iltapäivää ja töistä kotiin paluuta postilaatikon kautta. Mikäpä sen mukavampaa työpäivästä palautumista, kuin asettua kahvikupin kanssa sohvalle lehden ääreen ja antaa katseen vaeltaa lehden kauniissa kodeissa. Eilen oli taas se päivä, kun töistä kotiin ja lehti kainalossa sohvalle pääsyä odotti kuin lapsena joulupukkia.
Töistä kotiin kävellessä muistin postilaatikossa minua odottelevan uudistuneen lehden, mikä teki asiasta vielä jännittävämmän. Onneksi tällaiselle tutusta ja turvallisesta pitävälle ei lehteen liian suuria uudistuksia ollut tullut, mutta hieman olin pettynyt lehden hailakkuuteen. Ennen niin kirkkaissa väreissä kylpevä lehti oli muuttunut sivuiltaan mattamaiseksi ja puuterisen hailakkaaksi. Kai tuohon tottuu ajan kanssa...
Lehden kanssa samoissa sävyissä koreilee kauppareissulta mukaan tarttunut hortensia. Sopivan ruukun puuttuessa pieni juuttikassi saa kelvata suojaruukun virkaa toimittamaan. Yhdessä lehden kanssa ovat kaunista katseltavaa olohuoneen pöydällä. Lehteen tulee tartuttua aina uudelleen ja uudelleen ja aina sieltä löytää jotain, mitä ei edellisen kerran selatessaan edes huomannutkaan.
-Manni-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti